Porakaivo

Kuvan etualalla on Seed ry:n tukeman Furaha Seed Academy -peruskoulun pihalle rakennettu porakaivo vuonna 2016.

Porakaivo tehdään poraamalla peruskallioon syvä reikä, johon kalliohalkeamissa oleva vesi kertyy ja jonka pohjalta vesi nostetaan pumpulla ylös. Suomessa riittää usein noin 100 metrin poraus, mutta muualla maailmassa on raportoitu jopa 900 m syviä porakaivoja. Keniasta löysin tietoja 50 - 300 metriä syvistä porakaivoista. Säteilyturvakeskuksen arvion mukaan Suomessa on sekä vakituisen asunnon yhteydessä että vapaa-ajan asunnoissa 70 000 - 100 000 porakaivoa. Suomessa noin 500 000 ihmistä käyttää talousvetenään joko rengaskaivon tai porakaivon vettä.

Keniassa tilanne on toinen. WHO:n ja Unicefin (2015) raportin mukaan  58 prosentilla kenialaisista (83% kaupungeissa ja 50 % maalla) on käytössään puhdasta juomavettä, 22 prosentilla kenialaisista (45% kaupungeissa ja 14 % maalla) on vesijohto joko talossa tai pihalla. Ilman edes kohtuullisen laatuista juomavettä oli 19 miljoonaa ihmistä Kenian noin 50 miljoonasta asukkaasta. Porakaivojen määrästä en löytänyt tietoja. Maan pääkaupungissa Nairobissa talousvesi saadaan pääsääntöisesti pintavetenä joista, mutta kaupunkiin on kuitenkin rakennettu myös porakaivoja. Niiden määrästä on käyty keskusteluja, että porakaivoja ei saisi rakentaa alle 800 metrin etäisyydelle toinen toisistaan. Se taas  liittyy kaupungin erittäin huonoon sanitaatio- ja jätehuoltotilanteeseen.

Kiberan slummi, Nairobi

Porakaivon rakentamisvaiheet ovat Keniassa samanlaisia kuin Suomessa. Ensin tehdään hydrogeologinen tutkimus eli selvitetään, onko alueella ylipäänsä vettä saatavilla. Porausfirman etäisyys porauspaikasta, yrityksen hintapolitiikka sekä porauspaikan geologiset ominaisuudet ja kaivon syvyys ja pumpun ominaisuudet kaikki vaikuttavat lopullisen kaivon hintaan. Ennen porauksen aloittamista pitää vielä selvittää viranomaisten antamat porausluvat.

Tutkimuksiin kuluu yleensä muutama viikko tai kuukausi, mutta itse poraus saadaan yleensä tehtyä päivässä tai kahdessa. Suomessa arvioidaan, että porakaivon perustamiskustannukset ovat noin 6000 - 9000 euroa, mikä sisältää porauksen, putkituksen, pumpun ja muut tarvittavat osat. Keniassa porakaivojen hinta vaihtelee huomattavasti maan eri osissa, mutta löysin selkeästi suurempia kaivojen hintoja Keniasta kuin Suomesta (10000 - 30000). Se saattaa johtua Kenian pehmeämmästä maaperästä, johon poraaminen on kalliimpaa kuin kallioon. Furaha Seed Academy -koulun pihan porakaivo maksoi noin 17 000 € ja korkeaan hintaan vaikutti nimenomaan pehmeä maaperä.

Sanitaatio- ja vesihuolto kuuluvat monen kehitysyhteistyöjärjestön ohjelmaan varsinaisen pääprojektin ohella, niin myös Seed ry:n vesitankkihanke Uyoman kouluun Viktorianjärven lähelle. Niinpä usein koulut, lastenkodit tai pienet kylät saavat apua ulkomailta vesitankin tai porakaivon rahoittamisessa. Paikallinen tietämys on välttämätöntä vesi- ja vessahankkeissa. Kylätason ja paikallisviranomaisten sitouttaminen on välttämätöntä jatkuvuuden kannalta. Tällöin henkiä pelastava tieto ja osaaminen jatkavat eloaan hankkeen päätyttyä.

Porakaivojen vesi on pohjavettä, joka yleensä on laadullisesti hyvää. Suomessa joillakin alueilla vedessä esiintyy radioaktiivisia aineita radonia ja uraania. Kumpikaan ei aiheuta maku- tai hajuhaittoja, joten pitoisuudet pitää aina tutkia laboratoriossa. Raja-arvojen ylittyessä ryhdytään toimiin juomaveden puhdistamiseksi. Vanhoissa porakaivoissa saattaa olla myös kaivossa käytetyistä materiaaleista johtuvaa veteen liuennutta myrkyllistä arseenia. Kenialaisten porakaivojen laadun tunnuslukuja en onnistunut löytämään, mutta sielläkin uuden kaivon veden laatu tutkitaan ennen käyttöön ottoa.

Kaivon poraus Turkanassa.

https://www.youtube.com/watch?v=U9Nbzye4tjo

Irmeli Puntari

Lähteet:
http://boreholedrillingkenya.com/
https://www.tuko.co.ke/312077-cost-drilling-a-borehole-kenya.html
STUK-A256 / maaliskuu 2013, Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto
Wikipedia
https://porakaivot.blogspot.com/