Vettä kierrätyspulloissa?

Kenia ja USA neuvottelevat paraikaa muovijätediilistä, joka mahdollistaisi USA:n muovijätteen kuljettamista Keniaan. Amerikkalaiset lobbaajat ajavat sitä kovalla kädellä uhaten Kenian valtiota sanktiolla, jos ei päästä sopimukseen. Kauppa tarkoittaisi sitä, että USA saisi viedä Keniaan noin 500 miljoonaa tonnia muovijätettä vuodessa. Keniassa ei ole minkäänlaista kierrätyskapasiteettia, puhumattakaan miljoonien tonnien jätteiden varastoinnista. Vain noin 7 % jätteestä voidaan kierrättää (35 miljoonaa tonnia). Loppu päätyy kaatopaikoille.

Muovin kierrätys tehdään pääosin manuaalisesti ja työvoimana käytetään slummeisssa ja kaduilla asuvia paikallisia aikuisia ja lapsia.

Kaatopaikan reunoilla istuvat kauppiaat ostavat soodapulloja, jotka on valmistettu polyeteenitereftalaatista (PET), hintaan alle 0,05 € kilogrammalta. Kilon kerääminen voi kestää useita tunteja, jopa päiviä.

Kaatopaikalla myös poltetaan jatkuvasti arvotonta jätettä. Se aiheuttaa erilaisia sairauksia ja jopa vammaisuutta keräilijöille, jotka hengittävät päivittäin jätteistä syntyvää myrkyllistä savua.

Kaatopaikka työllistää köyhiä ja kodittomia, sillä he viettävät päivänsä keräillen muovia myytäväksi erilaisille "yksinyrittäjille" eli muoviromun myyjille ja "pienyrityksille".

Käyttökelpoista muovijätettä ostavia yrityksiä ovat mm. Mr Green Africa ja PETCO. Ne puolestaan epähygienisellä tavalla uusiokäyttävät kierrätysmuoveja erinäisiin projekteihin. Esimerkiksi kaduilla myytävä vesi on pakattu näihin "kierrätyspulloihin".

Pulloja ei ole teollisella tavalla puhdistettu eikä käsitelty puhdistuskemikaalilla, vaan ainoastaan tavallisella vedellä jossain likaisen joen varrella (tarvittaessa hieman keitettyä vettä mukana), jonka jälkeen ne myydään "tukkumyyjille". Pullot myydään eteenpäin "pienyrittäjille", jotka valmistavat kaduilla myytävää vettä. Pulloja käytetään köyhillä alueilla myös maidon, kerosiinin tai alkoholin pakkaamiseen. Vesi on tavallista hanavettä. Business on kuitenkin kehittynyt hyvin, sillä esimerkiksi noin 10 vuotta sitten näissä vesipulloissa ei ollut edes suojamuovia korkin päällä. Nykyisin sekin asia on ratkaistu, jotta ihmiset eivät huomaisi eroa.

"Pienyritykset" myyvät vesipullot "yksityisyrittäjille", jotka myyvät vesipulloja kuluttajille kaduilla ja julkisilla kulkuneuvoilla. Tämä prosessi on pitkä ja tehoton, eikä Kenia todellakaan kestäisi sitä muovin määrää, mitä USA:sta tuotaisiin. 

Viime vuonna ollessamme Mombassassa kävimme päiväristeilyllä paikallisella risteilyveneellä sukeltamassa Intian valtamerellä. Matkan aikana kävin paljon keskustelua oppaiden kanssa siitä, miten lyhyessä ajassa meren tila on muuttunut Mombasan rannikolla. Heidän mielestä Mombasan suurin ongelma tällä hetkellä on jäteongelma. Se näkyy jo vesistöissä kalakantojen vähenemisenä, veden puhtaudessa/värissä sekä veden alla elävissä koralleissa ja kasveissa. Ne alkavat kuihtua. Suurin osa Mombasan väestöstä luottaa kalastukseen ja meriturismiin, joka tulolähteenä on alkanut herättää suurta huolta. Mitä jatkossa tapahtuu ja miten paljon yksi suurimmista turistihoukuttimista, merielämä, muuttuu tulevaisuudessa?

Antony Kimani

Lähteet:

Muovipullojen kierrätys

 Dandooran kaatopaikka, Nairobi

Rakennetaan yhdessä!

Tukesi voit osoittaa Seed ry:n tilille FI82 5789 0620 0203 68. Harambeen viite on 1520. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Water challenges in African rural areas

Vettä sadevesitankista